 |
Lentosotakoulun perinnepäivää juhlittiin Kauhavalla
03.10.2015 22.00
Artikkelia on päivitetty 19.7.2016 20.30
Lentosotakoulun Perinneyhdistys järjesti Lentosotakoulun perinnepäivän juhlan Kauhavalla Varuskuntaravintola Haukassa. Juhlassa kuultiin mm. Pohjanmaan Maanpuolustussoittokuntaa kapteeni Sami Salmivuoren johdolla. Tilaisuudessa sai kantaesityksensä Kauhavan toimiupseerikerhon marssi. Puhujina olivat mm. entinen Ilmavoimien komentaja Rauno Meriö ja entinen Ilmasotakoulun johtaja Hannes Bjuström.
Suomen lippu saapui sotilaallisin menoin juhlanäyttämölle Lentosotakoulun kunniamarssin soidessa.
 |
- Arvoisat Kauhavan Lentosotakoulun kutsuvieraat ja ystävät. Näin Lentosotakoulun Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen avasi Lentosotakoulun Perinnepäivän juhlatilaisuuden.
Puheenjohtaja Nieminen kävi tervetulosanoissaan läpi Lentosotakoulun merkitystä Ilmavoimiemme historiassa:
- Kauhavan Lentosotakoulu oli Suomen sotilasilmailun kehto koko historiansa ajan eli noin 85 vuotta. Suurin osa vapaan Suomen ammattilentäjistä on jossakin uransa vaiheessa saanut koulutusta täällä Kauhavan taivaalla. Suomen itsenäisyystaistelun lentäjät olivat kaikki Kauhavalla peruskoulutuksensa ja lentäjänkasteensa saaneita.
- Kauhavan Lentosotakoulu oli Suomen sotilasilmailun kehto koko historiansa ajan eli noin 85 vuotta. Suurin osa vapaan Suomen ammattilentäjistä on jossakin uransa vaiheessa saanut koulutusta täällä Kauhavan taivaalla. Suomen itsenäisyystaistelun lentäjät olivat kaikki Kauhavalla peruskoulutuksensa ja lentäjänkasteensa saaneita.
- Kun senaatti alkoi laittaa kiinteistöjä myyntiin, eikä kukaan tehnyt yhtään mitään, niin tämän tuskan lieventämiseksi Kauhavalle perustettiin 12.11.2012 Perinneyhdistys, johon on tähän mennessä liittynyt yli 350 jäsentä. Perinnetoiminnan tarkoituksena on aiemmin tehdyn työn arvostaminen ja uusien sukupolvien pitäminen tietoisena Lentosotakoulun merkityksestä ja arvosta paikkakunnallemme ja koko läntiselle Suomelle.
- Erityisesti haluamme arvostustamme osoittaa sotiemme veteraaneille ja kaikille Lentosotakoulussa toimineille. Heidän ansiostaan Suomen lippu liehuu yhä vapaana täällä Kauhavan Perinneaukiollakin. Nämä juhlat ja juhlaan sisältyvät kunnianosoitukset ovatkin tärkeä osa perinnetyötä, joka tähtää mm. alueemme vahvan maanpuolustushengen jatkumiseen.
- Arvoisa yleisö, olette kaikki sydämellisesti tervetulleita tähän Kauhavan Lentosotakoulun Perinneyhdistys ry:n järjestämään ensimmäiseen perinnejuhlaan.
Tervehdyssanojen jälkeen tilaisuudesta lähetettiin seppelpartio Kauhavalla lento-onnettomuuksissa surmansa saaneiden muistomerkille. Seppeleen kantajana toimi Kauhavan Reserviläisten puheenjohtaja, reservin vääpeli Antti Isosalo. Airuina olivat Lentosotakoulun johtajana vuosina 2003-2006 toiminut eversti evp Kari Janhunen ja Lentosotakoululla 45 vuotta sotilaskotisisarena toiminut Pirkko Luhanen. Saatesanat lausui rovasti Seppo Ruotsala.
 |
Juhlapuheen oli saapunut pitämään Lentosotakoulun johtajana vuosina 1995-1998 toiminut eversti evp Hannes Bjurström. Eversti Bjurström peräänkuulutti puheessaan uskottavaa puolustusta:
- Ei riitä, että itse uskomme puolustyskykyymme. uskottavuus on pystyttävä osoittamaan naapureille. Tämä uskottavuus edellyttää, että mitä tahansa asejärjestelmiä sitten hankimmekin niiden on kaikkien oltava vähintään yhtä tehokkaita kuin naapureilla.
- Ei riitä, että itse uskomme puolustyskykyymme. uskottavuus on pystyttävä osoittamaan naapureille. Tämä uskottavuus edellyttää, että mitä tahansa asejärjestelmiä sitten hankimmekin niiden on kaikkien oltava vähintään yhtä tehokkaita kuin naapureilla.
- Voimavaramme ovat kuitekin melko pienet ja pitempiaikaisen kriisin tai sodan kestokykymme on rajallinen. Uusien asejärjestelmien hankinnassa on myös tärkeätä pitää mielessä huoltovarmuus. Meillä ei ole mahdollisuutta hankkia kaikkia varaosia ja ampumatarvikkeita sodan ajan tarpeisiin. Tämä edellyttää toimitusten varmistamista myös mahdollisessa kriisi- ja sotatilanteessa.
Bjurströmin mukaan tämä johtaa kysymykseen siitä, toisiko liittoutuminen kuitenkin lopullisen takuun turvallisuudellemme.
Bjurströmin mukaan tämä johtaa kysymykseen siitä, toisiko liittoutuminen kuitenkin lopullisen takuun turvallisuudellemme.
 |
Entinen laivueen komentaja everstiluutnatti evp Veli-Matti Heinijoki kertoi puheessaan hauskoja ja koskettaviakin poimintoja omasta ja perheensä sopeutumisesta Kauhavalle:
- Helmikuussa 1979 perheemme pakattiin Porissa muuttoautoon suuntana Kauhava kaukana Pohjanmaalla. Kyyneleet silmissä jätimme kodin ja ystävät. Elämä maalaisina ei tuntunut houkuttavalta. Happy landings eli onnelliset maalaiset oli silloin huono vitsi. Muuttoauton kuski kertoi kuitenkin aiemminkin ajaneensa pakolaisia samaan suuntaan. Se hieman lohdutti.
- Helmikuussa 1979 perheemme pakattiin Porissa muuttoautoon suuntana Kauhava kaukana Pohjanmaalla. Kyyneleet silmissä jätimme kodin ja ystävät. Elämä maalaisina ei tuntunut houkuttavalta. Happy landings eli onnelliset maalaiset oli silloin huono vitsi. Muuttoauton kuski kertoi kuitenkin aiemminkin ajaneensa pakolaisia samaan suuntaan. Se hieman lohdutti.
- Elämä ja kotoutuminen Kauhavalle lähtivät kuitenkin käyntiin. Teimme heti päätöksen sulautumisesta paikalliseen väestöön, kieleen ja kulttuuriin. Se tuntui viisaammalta kuin jääminen ”pakolaiskeskuksen” aidan sisälle jurnuttamaan. Elämä on sellaista, miksi ihminen sen itse tekee. Näin ajatellen Kauhava muodostui meidän perheelle pitkäaikaiseksi ja rakkaaksi kodiksi.
Hän antoi myös kiitosta Lentosotakoulun perinneyhdistykselle:
- Kiitos perinneyhdistykselle, että pidätte huolta meille Ilma- ja Lentosotakoululaisille tärkeistä asioista, ja että saamme kokoontua yhteen muistelemaan. Hyvää syksyä kaikille niin sotakoululaisille kuin kauhavalaisillekin. Teillä kaikilla on varmaan oma tarina rakkaasta koulustamme.
- Kiitos perinneyhdistykselle, että pidätte huolta meille Ilma- ja Lentosotakoululaisille tärkeistä asioista, ja että saamme kokoontua yhteen muistelemaan. Hyvää syksyä kaikille niin sotakoululaisille kuin kauhavalaisillekin. Teillä kaikilla on varmaan oma tarina rakkaasta koulustamme.
 |
Kenraaliluutnatti evp Rauno Meriö toi juhlaan tervehdyksensä muistellen omaa palvelusaikaansa Kauhavalla. Meriö toimi Ilmavoimien komentajana vuosina 1975-1987. Kauhavalla hän palveli kahteen otteeseen, palvellen ensin vuosina 1959-60 lennonopettajana ja myöhemmin Ilmasotakoulun johtajana vuosina 1972-1973.
 |
Tilaisuuden päätössanat lausui everstiluutnantti evp Martti Rajaniemi.
Juhlan yhtenä kohokohtana kuultiin kantaesityksenä Lentosotakoulun Alipäällystökerhon kuoroa vuosina 1965-1971 johtanut director musices Selim Rentolan säveltämä Kauhavan toimiupseerikerhon marssi, jonka tulkitsi tenori Erkki Korkiatupa. Lentosotakoulun Alipäällystökerho tilasi aikoinaan Pohjanmaan Tykistörykmentissä palvelleelta vääpeli Heikki Väisäseltä. Trumpettiostinaaton soitti Antero Klemola.
Juhlan ylevästä musiikista vastasi Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta, jota johti kapteeni Sami Salmivuori. Kauhava-laulu, jonka esitti seurakunnan kuoro kanttori Silvia Kaljurandan johtamana sekä soittokunnan ja kuoron yhteisesitys Suomalainen rukous huipensivat koskettavasti juhlan tunnelman. Vaasan marssin jälkeen lippu poistui.
Kahvitarjoilusta vastasi Kauhavan Sotilaskotiyhdistys.