Yleisöä vuoden 1937 Lentopäivillä. Kuva: Suomen Ilmavoimamuseo |
Ensimmäiset koneet laskeutuvat Ontonnevalle
Ensimmäiset lentokoneet pistäytyivät Kauhavan keskeneräisellä kentällä jo 14.7.1927. Silloin kaksi Utista startannutta Martinsyde-hävittäjää, jotka antoivat Lapuan maanpuolustusjuhlassa lentonäytöksen, laskeutui Ontonnevalle. Kylällä liikkunut huhu osoittautui todeksi, ja kaikki kynnelle kykenevät ryntäsivät koneita katsomaan. Lentäjiä vastaanottamassa ollut maanviljelijä Vihtori Niemi piti heille kentällä jopa tervetulopuheen.
Ensimmäiset lentopäivät
Ensimmäiset lentopäivät eli Etelä-Pohjanmaan Ilmapuolustusyhdistyksen ilmailupäivät järjestettiin Kauhavalla jo seuraavana kesänä eli 16.-17.7.1928, vaikka koulun ensimmäiset rakennukset olivat vasta alkutekijöissä. Lentonäytöksessä Utin Maanlentoeskaaderin viisi Martinsyde-konetta esitti taitolentoa. Yleisöä oli peräti 20 000 henkeä.
Vasta vuoden kuluttua näistä ensimmäisistä lentopäivistä aamuyöllä 6.7.1929 saapui asemalle Ilmailukoulun muuttojuna. Siinä oli 32 vaunulastillista lentokoneita ja varusteita, ja matkustajina oli tietenkin huomattava määrä Ilmailukoulun kantahenkilökuntaa. Noin kahden viikon kuluttua eli 15.7.1929 starttasi kentältä ensimmäiselle koululennolleen Caudron 64, ja siitä lennosta katsotaan varsinaisen lentokoulutustoiminnan alkaneen.
Etelä-Pohjanmaan ilmailu- ja kaasupuolustuspäivät koko maakunnan juhla
24.-25.8.1929 Kauhavalla järjestettiin Etelä-Pohjanmaan ilmailu- ja kaasupuolustuspäivät eli runsaan kuukauden kuluttua muuttojunan saapumisesta. Toiset lentopäivät oli luonteeltaan koko maakunnan juhla. Järjestelyihin osallistuivat Ilmailukoulun lisäksi mm. seurakunta, nuorisoseura, Kauhavan lotat, Kauhavan mieskuoro, K.J.P:n torvisoittokunta, keskikoulu ja urheiluseura Kauhavan Wisa. Juhlamenojen ohjaajana toimi pastori Martti Rantanen.
Ohjelmassa oli mm. kaasusuojelu- ja lentokonepomminäyttely keskikoululla, kansanjuhla nuorisoseuran kentällä, urheilukilpailuja ja juhlajumalanpalvelus. Kohokohtana oli tietenkin "huima" lentonäytös, jossa esitettiin mm. laivuelentoa ja laskuvarjohyppyjä sekä aerobatiaa, kuten vääpeli Pohjanvirran selällään lentoa. Yleisölle oli tarjolla myös yksinkertainen huvilennätys sekä "surmansilmukka"-huvilennätys. Juhlat päättyivät juhlailtamiin nuorisoseuratalolla ja "suureen" ilotulitukseen.
Presidentti Relander vieraili
Kolmansilla lentopäivillä v. 1930 koettiin suuri hetki, kun presidentti ja rouva Relander saapuivat korkea-arvoisten pääkaupunkilaisvieraiden kanssa lentopäivien yhteydessä pidettyyn koulun vihkiäisjuhlaan.
Teksti: Olli Nieminen.
Lentopäivistä kehittyi Lentäjien juhannusjuhlat. Kuva ensimmäisistä juhannusjuhlista vuodelta 1945. Kuva: Olli Niemisen arkistosta |