Lentosotakoulun lippu vapaudenristinauhoineen
Juhla alkoi perinteiseen tapaan lipun sotilaallisella sisääntulolla ja Lentosotakoulun kunniamarssilla.
Alkuperäinen Lentosotakoulun lippu kunnioitti läsnäolollaan juhlaa. Se tuotiin saliin Lentosotakoulun kunniamarssin soidessa ja poistui yleisön seuratessa lippua katseellaan.
- Tämä oli hieno ele Ilmasotakoulun johtajalta, eversti Henrik Elolta, perinneyhdistyksen puheenjohtaja Olli Nieminen sanoo.
Juhlaa kunnioitti läsnäolollaan myös alkuperäinen Lentosotakoulun kantolippu, joka oli saatu lainaksi Tikkakoskelta. Lippua kantoi kapteeni Aulis Puroaho, ja lippu-upseereina toimivat kapteeni Jorma Risku ja kapteeni Ismo Ojala. |
Yksi juhlan kohokohta oli jälleen seppelepartion lähettäminen kunnianosoituksena lento-onnettomuuksien uhreille. Saatesanat lausui Lentosotakoulun johtajana vuodesta 1995 vuoteen 1998 toiminut eversti Hannes Bjurström. Seppeleenkantajana toimi reservin ylikersantti Lasse Rajamäki. Airuina olivat Perinneyhdistyksen toinen varapuheenjohtaja, everstiluutnantti, pilvenveikko Carl-Gustav Karling sekä filosofian tohtori Seppo Lemponen. Airueena toimineen Seppo Lemposen isä, konetarkastaja Kalle Lemponen menehtyi koneen yrittäessä laskeutua Lappajärven jäälle huhtikuussa 1957.
Seppelpartiossa toimivat everstiluutnantti Carl-Gustav Karling (vas.), reservin ylikersantti Lasse Rajamäki ja filosofian tohtori Seppo Lemponen. |
Kauhavan lento-onnettomuudet ja niiden vaikutus lentotoiminnan turvallisuuden kehittämiseen
Useiden lento-onnettomuuksien tutkijalautakunnan puheenjohtajana toiminut, Suomen onnettomuustutkintakeskuksen tutkija, everstiluutnantti Juhani Hipeli piti juhlapuheen, jonka aiheena oli "Kohti turvallisempaa lentotoimintaa - mitä lento-onnettomuuksista opittiin".
Juhlassa kuultiin myös everstiluutnantti Veli-Matti Heinijoen esitelmänsä "Toiminta- ja turvallisuuskulttuuri turvallisuuden takeena". Heinijoki toimi palvelusuransa kahdeksan viimeistä vuotta Kauhavalla Hävittäjälentolaivue 41:n laivueenkomentajana. Hän vastasi kadettikurssien ja lentoupseerikurssien lentokoulutuksesta sekä myös koulutukseen liittyvästä turvallisuudenhallinnasta.
Everstiluutnatti Heinijoen esitelmä käsitteli toiminta- ja turvallisuuskulttuuria. |
Tervehdykset ja palkitsemiset
Ilmasotakoulun operaatiopäällikkö, majuri Jussi Ansamaa toi juhlaan Ilmasotakoulun johtajan eversti Henrik Elon tervehdyksen. Kauhavan kaupungin tervehdyksen toi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kansanedustaja Janne Sankelo.
Juhlaan oli lähettänyt tervehdyksensä myös pitkäaikaisin Ilmavoimien komentaja kenraaliluutnantti Rauno Meriö.
-Olen varma, että onnistutte jälleen kerran hyvin arvokkaassa juhlassanne! Kannatte hienoja perinteitä. Jatkakaa samaan malliin. Arvostan sitä suuresti! Tällä kertaa olen vain ajatuksissani ja muistoissani mukana juhlassanne. Erityisesti everstiluutnantti Juhani Hipelin puhe tuo mieleeni ilmavoimiemme mustat vuodet 1977 ja 1978, kenraaliluutnatti Meriö kirjoitti.
Ilmasotakoulun johtajan tervehdyksen juhlaan toi operaatiopäällikkö majuri Ansamaa. |
Juhlan päätteeksi puheenjohtajat Olli Nieminen ja Martti Rajaniemi luovuttivat Perinneyhdistyksen Pro Patria et Traditione -plaketit nro 12, 13, ja 14 eversti Hannes Bjurströmille, juhlapuheen pitäjälle everstiluutnantti Juhani Hipelille ja Lentosotakoulun Sotilaskotiyhdistykselle.
Perinneyhdistyksen juhlan yhteydessä luovutettiin Pro Patria et Traditione -plaketit eversti Hannes Bjurströmille, juhlapuheen pitäjälle everstiluutnantti Juhani Hipelille ja Lentosotakoulun Sotilaskotiyhdistykselle, jota edusti yhdistyksen puheenjohtaja Marja-Liisa Plukka. |
Juhlan musiikista vastasivat Pohjanmaan Maanpuolustussoittokunta ja Etelä-Pohjanmaan Poliisilaulajat. Juhlan ohjelma huipentui Sibeliuksen Finlandiaan, Op. 26, heidän esittämänään.
Juhlan isänmaallisesta musiikista huolehti perinteiseen tapaan kaksi vuotta sitten perustettu MPK Pohjanmaan soittokunta, kapellimestarinaan Arto Panula. |