Vuoden 1924 marraskuussa Puolustusministeriö päätti siirtää maalentokoulun Santahaminasta Etelä-Pohjanmaalle. Lentotiedustelun perusteella sopiva lentokentän paikka löytyi Kauhavalta. Myös Laihian Vedenojan peltoalue havaittiin tutkimuksissa sopivaksi.

Työryhmä päätti maalentokoulun rakentamisesta Kauhavalle, mikäli maanomistajien kanssa päästäisiin sopimukseen maa-alueen hinnasta. Koska kauhavalaisten maanomistajien pyytämä hinta oli moninkertainen käypään myyntihintaan nähden, Puolustusministeriö ryhtyi neuvottelemaan Laihian Seurakunnan omistamasta Vedenojan alueesta. Vedenojan peltoalue oli kuitenkin vuokrattu viljelystarkoitukseen vielä useiksi vuosiksi ja neuvottelut näiden vuokraviljelijöiden kanssa eivät edenneet hankkeen kannalta suosiollisesti. (Kauhavan historia II 1998, Lentosotakoulun juhlajulkaisu 2009)

Kenttätiedusteluja suoritettiin kesällä 1925 vielä Lapualla ja Jurvassa, mutta ne eivät edellyttäneet jatkotoimia (Kauhavan historia II 1998).

Puolustusministeriö jatkoi neuvotteluja kauhavalaisten maanomistajien kanssa ja viimeinen kauppasopimus allekirjoitettiin 7. tammikuuta 1926. Ensimmäiset kaksi konetta laskeutuivat Kauhavalle 14.7.1927. (Lentosotakoulun juhlajulkaisu 2009)

Ilmailukoulun rakennustyöt aloitettiin keväällä 1928 ja ne työllistivät noin 250 kauhavalaista (Lentosotakoulun juhlajulkaisu 2009). Ensimmäinen koululento lennettiin Kauhavalla 15.7.1929.

Ilmasotakoulu Ilmailukoulusta tuli 1.1.1938 Ilmavoimien organisaatiomuutoksen yhteydessä. Lentosotakoulu-nimellä koulutuksen antamista jatkettiin 1.2.1941 alkaen.

Sota-aika toi oman vaikutuksensa varuskunnan toimintaan. Vuosina 1939-1944 Ilmasotakoulussa/Lentosotakoulussa koulutettiin 900 ohjaajaa, 100 lennonopettajaa, 240 tähystäjää sekä 100 konekivääriampujaa ja radistia.

Erilaisia koulukonetyyppejä vuodelta 1943. Kuva: SA-kuva.