Lentosotakoulun historiaa

Vuoden 1924 marraskuussa Puolustusministeriö päätti siirtää maalentokoulun Santahaminasta Etelä-Pohjanmaalle. Lentotiedustelun perusteella sopiva lentokentän paikka löytyi Kauhavalta. Myös Laihian Vedenojan peltoalue havaittiin tutkimuksissa sopivaksi.
Työryhmä päätti maalentokoulun rakentamisesta Kauhavalle, mikäli maanomistajien kanssa päästäisiin sopimukseen maa-alueen hinnasta. Koska kauhavalaisten maanomistajien pyytämä hinta oli moninkertainen käypään myyntihintaan nähden, Puolustusministeriö ryhtyi neuvottelemaan Laihian Seurakunnan omistamasta Vedenojan alueesta. Vedenojan peltoalue oli kuitenkin vuokrattu viljelystarkoitukseen vielä useiksi vuosiksi ja neuvottelut näiden vuokraviljelijöiden kanssa eivät edenneet hankkeen kannalta suosiollisesti. (Kauhavan historia II 1998, Lentosotakoulun juhlajulkaisu 2009)
Kenttätiedusteluja suoritettiin kesällä 1925 vielä Lapualla ja Jurvassa, mutta ne eivät edellyttäneet jatkotoimia (Kauhavan historia II 1998).
Puolustusministeriö jatkoi neuvotteluja kauhavalaisten maanomistajien kanssa ja viimeinen kauppasopimus allekirjoitettiin 7. tammikuuta 1926. Ensimmäiset kaksi konetta laskeutuivat Kauhavalle 14.7.1927. (Lentosotakoulun juhlajulkaisu 2009)
Ilmailukoulun rakennustyöt aloitettiin keväällä 1928 ja ne työllistivät noin 250 kauhavalaista (Lentosotakoulun juhlajulkaisu 2009). Ensimmäinen koululento lennettiin Kauhavalla 15.7.1929.
Ilmasotakoulu Ilmailukoulusta tuli 1.1.1938 Ilmavoimien organisaatiomuutoksen yhteydessä. Lentosotakoulu-nimellä koulutuksen antamista jatkettiin 1.2.1941 alkaen.
Sota-aika toi oman vaikutuksensa varuskunnan toimintaan. Vuosina 1939-1944 Ilmasotakoulussa/Lentosotakoulussa koulutettiin 900 ohjaajaa, 100 lennonopettajaa, 240 tähystäjää sekä 100 konekivääriampujaa ja radistia.
Erilaisia koulukonetyyppejä vuodelta 1943. Kuva: SA-kuva.
Erilaisia koulukonetyyppejä vuodelta 1943. Kuva: SA-kuva.

Tunnukset

Lentosotakoulun lippu

Ilmavoimien ensimmäiset joukko-osastoliput on suunnitellut heraldikko Olof Eriksson. Lipun keskuskuviona on Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema siipikehätunnus. Joukko-osastolippujen piirustukset on vahvistettu 8.11.1957 ja ne on otettu käyttöön 4.6.1958. Lipuissa on siipikehän ohella vasemmassa ylänurkassaan joukko-osastokohtainen tunnus.
Kauhavalla koulutuksen saaneet tuhannet sotilaslentäjät ovat turvanneet maamme itsenäisyyttä niin sodan kuin rauhankin aikana. Sodanaikaisista ansioista tasavallan presidentti on myöntänyt 10.12.1987 ainoana ilmavoiminen joukko-osastoista Lentosotakoululle Vapaudenristin joukko-osastolipussa käytettäväksi.

Koulun nimi on vaihtunut monta kertaa

Ilmailukoulu siirtyi Ilmavoimien organisaatiomuutoksen yhteydessä nimenä historiaan 1.1.1938 ja koulun nimeksi tuli Ilmasotakoulu. Lentosotakoulu-nimellä koulutuksen antamista jatkettiin 1.2.1941 alkaen aina 1.12.1952 saakka. Ilmasotakouluna joukko-osasto toimi 31.12.2004 asti. Lentosotakoulu-nimen alla hävittäjälentokoulutusta ryhdyttiin antamaan 1.1.2005, kun Ilmasotakoulu-nimeä siirryttiin käyttämään Ilmavoimien puolustushaarakoulusta Tikkakoskella.

Lentosotakoulun risti

Puolustusvoimien komentajan vahvistama joukko-osastoristi on otettu käyttöön 15.1.1980

Yhteystiedot

KAUHAVAN LENTOSOTAKOULUN PERINNEYHDISTYS RY
c/o Olli Nieminen
Mekaanikonsola 2
62200 Kauhava
Sihteeri


040 829 6393
Puheenjohtaja


050 356 6846
Pankkiyhteys
Pohjanmaan Osuuspankki, Kauhava
IBAN FI78 4744 0010 0682 30
BIC HELSFIHH
Toteutus:Viestintäratkaisut Webmaster Kirjaudu sisään